custom-header

Leijalautailu

Leijalautailu

wind1Ensimmäisenä on hyvä muistaa, että leijalautailu ja purjelautailu eivät ole sama asia. Leijalautailussa urheilija käyttää leijaa ja korkeita tuulia saavuttaakseen ilmavia hyppyjä ja kovia nopeuksia. Lajin etu purjelautailuun nähden onkin juuri nämä korkealta poimittavat tuulet, jotka mahdollistavat lajin harrastamisen myös päivinä, jolloin tuulet eivät sallisi purjelautailijoiden tai surffareiden lähtevän aaltoja metsästämään.

Vaikka leijalautailemaan voikin lähteä alhaisimmilla tuulilla, voi tuulisempana päivänä laudalla saavuttaa jopa 40 solmun vauhdin. Se tarkoittaa huimaa vauhtia, jossa mennään 20 metriä sekunnissa.

Leijalautailu vaatii voimaa ja urheilullisuutta, ja lajia pääsee nykyään helposti kokeilemaan aloittelijatkin. Päivän kurssi voi jo riittää alkeiden oppimiseen. Monesti leijan hallinnan oppiminen rannalta käsin vie tosin jo aloittelijan voimat, ja vasta toinen kerta vie aloittelijan vesille. Lajin aloittajia on hyvä kuitenkin varoittaa siitä, että monelle laji ei jää vain harrastukseksi, vaan se muuttuu nopeasti elämäntavaksi.

Ammattilaiset

Vaikka harrastajat monesti tyytyvät rauhallisiin vauhteihin ja vähemmän ilmaviin hyppyihin, sitä vastoin ammattilaiset kykenevät saavuttamaan huikeita lukuja näillä osa-alueilla. Tämänhetkinen maailman nopeusennätys leijalautailussa on Alex Caizerguesin nimissä. Hän onnistui rikkomaan 50 solmun vauhdin, tarkemmin ottaen ennätys on 50,57 solmua eli 104,8 km/h.

wind2Mielenkiintoisen ennätyksen loi myös Jesse Richman, joka käytti nopeusvenettä vetoapuna. Tällä tavalla hän nostatti itsensä lautoineen ja leijoineen 250 metrin korkeuteen! Tämä piirre ei kuitenkaan suoranaisesti kuulu lajiin, vaan se oli enemmänkin varjoliitoa muistuttava tempaus.

Ilman ulkopuolista avustusta tällaisiin korkeuksiin ei kuitenkaan päästä. Hyppyjen korkeus ei monesti olekaan tavoite, vaan ilmassa vietetty aika eli ’’hang time’’. Virallinen ennätys leijalautailun ilmassa vietetyssä ajassa on 13 sekuntia, ja sitä pitää hallussaan lajin amerikkalainen legenda Adam Koch.

Vaikka ennätyksiä pyritäänkin aktiivisesti rikkomaan, niin ammattilaiset yleisesti kuitenkin keskittyvät kilpailuihin. Kilpailuissa lajit jaetaan pujotteluun, big airiin, freestyleen ja waveen. Monesti ammattilaiset erikoistuvat yhteen kilpatyyliin, mutta toki monesti he kilpailevat useammassakin lajissa.

Kilpalajina

Ammattimainen kilpaileminen lajissa vaatii liikkumista monien kauniiden paikkojen välillä ympäri maailmaa. Suurin ja merkittävin näistä kilpailuista on World Kite Tour. WKT muodostuu useista kilpailuista, joita käydään kaikkialla aina Saksasta Venezuelaan.

Välimeri on myös suosittu kilpailujen järjestämispaikka, ja niitä löytyy paljon niin Espanjasta kuin sen eteläpuolelta Marokosta. Jälkimmäisessä järjestetään kuuluisa Dakhlan WKT -osakilpailu, jossa kilpaillaan 90 000 euron yhteispotista. Siinä, missä Espanjan rannat ovat monelle tuttuja, niin Dakhlan tarjoamat tuuliset rannat ja pitkät aallot. Ne ovat tehneet siitä lähinnä leijalautailijoiden parissa kuuluisuuden. Kaupunki sijaitsee Saharan länsipuolella, ja vesiurheilijat ovat jo pitkään matkustaneet sinne harjoittelemaan ja kilpailemaan. Siinä samalla he ovat nauttineet läpi vuoden korkeina pysyvistä lämpötiloista.

Leijalajeja ilmassa

Leijalautailusta tuli kuuluisa 90-luvun puolivälin tuntumassa, mutta välineen keksiminen päivittyy jo 2800 vuoden taakse. 1200-luvun Kiinassakin harjoitettiin jo leijapurjehtimista, jossa leija sidottiin kanoottiin tai lauttaan lisävauhdin luomiseksi.

wind3Ajan kanssa leijoja ei kuitenkaan käytetty pelkästään vauhdin saamiseksi vedellä, vaan kehityksen myötä ymmärrettiin leijan tuomat mahdollisuudet kallioilta hypittäessä. Tällä tavalla ilmailun extreme-lajien toinen legenda, riippuliito, syntyi.

Aika, joka vietetään ilmassa, on riippuliidossa ovat tyystin eri luokkaa kuin leijalautailussa, joka johtuu kovin erilaisista laiterakenteista. Riippuliidin toimii puhtaasti ilmavirtojen voimilla, ja nykyään riippuliitämällä voi matkustaa useita tunteja ja satoja kilometrejä.

Toinen suosiota kasvattanut laji on varjoliito. Tämän muodon erona on sen kyky käyttää myös rinnetuulia ilmassa pysymiseen, ja lajissa yleistymään päin oleva tapa käyttää selkään sidottua moottoria tuulien lisäksi.